torstai 6. elokuuta 2015

730 päivää imetystä

Jo ennen kuin Tähtisilmä oli syntynyt, päätin imettää kaksivuotiaaksi. Nyt se taival on ohi.

Valtavan paljon sain kuulla negatiivisia sanoja päätöksestäni imettää näin pitkään.
1-vuotisneuvolassa aloin kuulla, ettei tämän ikäinen hyödy enää imetyksestä (kyllä hyötyy, rintamaidon ravintokoostumus ei muutu missään vaiheessa), kyseessä on vain äidin tarve sitoa lapsi itseensä. Kerroin neuvolassa, että esim. THL Suomessa suosittelee imetystä 2-vuotiaaksi ja WHO 3-vuotiaaksi. Sanani tyrmättiin:
"Nämä suositukset ovat ihan vääriä."

Myös sukulaisilta kuulin ikäviä sanoja.
"Mä todella odotin, että olisit fiksumpi. Kyse on vain päätöksestä lopettaa imettäminen."
Minulla ei ollut kyse siitä, että tahtoisin pitää vauvani vauvana, vaikka niin varmasti luultiin. Kyse oli ainoastaan, että olin päättänyt imettää kaksi vuotta, ja se tuntui oikealta.

Olen ollut nyt kolme viikkoa imettämättä, enkä ole kaivannut imetyksen loppumista. En käynyt läpi kyynelvirtaa, ehkä muutaman kyyneleen tirautin kuukausia sitten.
Myös poika oli luopumaan imetyksestä. Hän ei enää kesän aikana pyytänyt "mämmää". Olisin periaatteessa voinut jatkaa imetystä vielä hetken jos hän olisi halunnut, mutta en nähnyt siihen tarvetta.

Lopetin imetyksen asteittain, hyvin hitaasti. Aluksi jätin pois päiväunimaidon, myöhemmin yöunimaidon ja viimeisenä yöimetykset. Tähän kului aikaa kaksi kuukautta.
Olin jo aiemmin yrittänyt lopettaa yöimetystä useita kertoja - tuloksetta. Tähtisilmä vaati maitoa yöllä vielä alle 2-vuotiaana, muuten saattoi huutaa tunninkin, eikä kukaan meistä jaksanut kuunnella huutoa monta yötä. Siksi pelkäsin kovasti yöimetyksen lopettamista. Mutta se menikin huudotta, olin aivan ihmeissäni. Ehkä poika tosiaan oli valmis jättämään äidinmaidon.

Uskon, että imetys on edistänyt Tähtisilmän vähäistä sairastelua. Hän on käynyt läpi yhden alkavan korvatulehduksen, vauvarokon, pari mahatautia ja satunnaisia flunssia. Toisaalta olen kuullut paljon sairastelleista imetetyistä lapsista. Juuri sairastelujen aikana imetys oli pelastus, kun poika ei juuri muuta suostunut syömään tai juomaan.

En kokenut mitään fyysistä tai henkistä muutosta olossani imetyksen loputtua, muuta kuin että yhtenä viikkona rinnat olivat todella kipeät. Jouduin hieromaan niitä tulehduksen ehkäisemiseksi, ja kipu hellitti vähitellen.

Rintani ovat imetyksen myötä kolme kokoa suuremmat ja kyhmyiset (lääkärin mukaan normaalia), mutta toisaalta lähtötilanteeni olikin syömishäiriö, eikä rasvakudosta ollut aliravitsemuksen vuoksi tarpeeksi.
En häpeä rintojani: olen antanut niillä hyvän elämän alun lapselleni.

11 kommenttia:

  1. Aivan ihana kuva! ♥ ja onnea imetyssuorituksesta, hih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos! <3 :)
      Kuva on tosiaan napattu we heart it:stä. :')

      Poista
  2. Upea suoritus, hyvä sinä! Täällä takana on imetystä pian 1v7kk ja tarkoitus olisi tosiaan myös päästä kahteen vuoteen. Nyt vain tuntuu jo surulliselta, haikealta.

    Kamalaa, että olet kuullut tuollaista tekstiä terveydenhoitajalta, onneksi olet itse ollut tietoinen faktoista. (Lisää faktoja saa muuten vaikka fb:ssä Kolmen kauppa nimiseltä sivustolta)

    T. vanha lukija, uudella profiililla ja blogiosoitteella (jossa on kyllä tuttu nimi).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :)
      Hienosti säkin siellä vedät :) mulla oli samoihin aikoihin haikeaa, kun tiesin imetyksen loppuvan parin kuukauden päästä. Mutta voithan sä imettää vielä pidempäänkin, jos se on mahdollista ja haluat. Olisin mäkin, jos ei poika olis pistäny stoppia.

      Käynpä heti kurkkaamassa blogiasi. <3

      Poista
  3. Kyllä mäkin tiedän joitain jotka ovat imettäneet noin pitkään. Ei se mitenkään väärin ole :D Ihme neuvolantäti. Mä imetin sen 11 kk, koska halusin ettei lapsi muista sitten isompana "tissiä". Ja lisäksi se meni päiväkotiin, ja siellähän tissiä ei olisi ollut tarjolla. Mulle toi oli just sopiva aika... ja miehen espanjalaiset sukulaiset on ihmetelleet, miten PITKÄÄN minä imetin. Tuntuu että siellä ja Suomessakin tää trendi ettei imetetä niin alkaa yleistyä. Kamalaa. Imetys on ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastasin sun kommenttiin jo aikasemmin, mutta ei näköjään tullut perille. :D
      Sulla oli just hyvän pitunen imetys :) olishan lopettaminen ollut edessä kuitenkin pian Sinnan päivähoidon alettua. Parempi se oli tehdä pikkusen etukäteen.
      Haha, jännää että Espanjassakin pidetään vuoden imetystä pitkänä. Mutta on se ikävää kun toiset imettää vaan pari kuukautta tyyliin syyllä, että haluaa jo bilettämään tai rinnat menee pilalle :D Suomessa harva imettää enää puolen vuoden taipaleen jälkeen.

      Poista
    2. Näinpä.. mulla osasyy "pitkään" imetykseen oli suoraan sanottuna laiskuus :D oli niin HELPPO antaa sille vaan tissi suuhun ja pelkästään maistattaa muita ruokia. Ei tarvinnu stressata sitä, että syökö se tarpeeks. Ai että kun kirjotan tästä niin vauvakuume vaan kasvaa, tai oikeestaan imetyskuume:'DD

      Poista
  4. Uskomatonta kuinka neuvolakaan ei ole tukenut sinun päätöstä. Ihanaa, että pysyit lujana päätöksessäsi. Neuvolassa ei tulisi tuomita, vaan tukea päätöksissä ja ohjata hienovaraisesti jos siihen on oikeasti aihetta.
    Terkuin, pian terveydenhoitaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olihan se aika uskomatonta :D
      Mutta kyseinen terkkari oli muutenkin vähän omituinen.
      Susta tulee aivan mahtava terkkari! :)

      Poista
  5. Hieno imetystaival ollut! Ole ylpeä itsestäsi! <3 itse ajattelin imettää vuoden ikään asti, ainakin. Saapa nähdä kuinka pitkään sitä loppupeleissä kestää. Toivottavasti pitkään. <3 ois kiva kuulla mitä teille muuta kuuluu, pistä vaikla yv.tä. facessa:) halaus<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :') <3
      Sulla on hyvä tavoite. :) pidä siitä kiinni!
      Joo, en tainnut muistaa vastata sun edelliseen viestiin. :D
      Pistän yv:tä :)

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.